Rakkautta ilmassa – ja se tekee mieli huutaa koko maailmalle!!!

Jos jokin tämän parisuhdeblogin pitämisessä on erityisen mukavaa, niin se että minulle kerrotaan aika usein pienistäkin askelista rakkausrintamalla. Minä en nimittäin naura tai vähättele. Minä riemuitsen sydämeni kyllyydestä jokaisesta pienestäkin liikahduksesta rakkauden suuntaan. Joku on uskaltautunut nettitreffeille, joku toinen on löytänyt uutta vipinää vanhassa suhteessaan ja joku on taas tavannut ihmisen, johon tuntee vetoa… puhumattakaan siitä, kun sitten kolisee oikein kunnolla. Minä luen ja kuuntelen jokaisen viestin ja kertomuksen iho kananlihalla ja kerron niistä tohkeissani T:lle. Siellä täällä – kaiken pimeyden ja räntä- ja lumisateen keskellä on kuulkaa rakkautta ilmassa ja voi taivas, miten ihanaa se on!

Muistan miten tuskallista se oli, kun teki mieli huutaa omaa rakastumisen kokemustaan ihan kaikille. Yritin varmaan pidätellä ja toimia kuten kulttuurissamme on tapana, mutta äärimmäisen heikoin tuloksin. Kerroin rakkaudestamme ihan kaikille, jotka hiukankin jaksoivat kuunnella, tai eivät ymmärtäneet paeta paikalta. Blogi syntyi varmasti osaksi myös siksi, että tarve ei ole kadonnut miltei kymmenen vuoden aikana mihinkään. Rakkaus ja intohimoinen parisuhde ovat sellainen voimavara, joka näkemykseni mukaan muuttaa oikeasti maailmaa – ja olisi perin outoa olla hiljaa tämmöisestä mullistavasta löydöksestä. Minun mielestäni. Onneksi Trubaduuri on kanssani samaa mieltä.

Tällä viikolla ei ole pelkästään amerikkalaislähtöinen rakkauden juhla, joka meillä ystävänpäivänä tunnetaan, vaan myös meidän hääpäivämme ja blogimme 3-vuotissynttärit. Aiomme siis vastaisuudessakin pitää meteliä rakkaudesta, sillä loppupeleissä vain siitä on kysymys.

All you need is love.

F

Uusi vuosi tuo tullessaan uutta ja vanhaa

Vuosi vaihtui mukavasti ystäväperheen kestitettävänä ja heräsimme tänään aamulla uuteen vuoteen pirteinä ja tyytyväisinä. Kymmenen päivän loma on tehnyt meille molemmille hyvää. On ollut aikaa keskustella, tehdä suunnitelmia, pelata Scrabblea, hoitaa to do -lista tyhjäksi (omakotitalossa riittää aina kaikkea pientä puuhattavaa), rakastella, syödä hyvin, lueskella, tavata perhettä, ystäviä ja sukulaisia – ja ennen kaikkea vaan olla.

Minulla on hyvä tutina tämän vuoden suhteen. Aloitimme syksyllä säännölliset uimakeikat (kaksi kertaa viikossa) ja jatkamme niitä myös tänä vuonna. Tarkoitus on lisätä vielä kävely+jumppa (minulla) ja pyöräily (Trubaduuri) mukaan kuvioon. Tämän vuoden suunnitelmissa on luopua toisesta autosta, mikä pakottaa T:n kaivamaan fillarin naftaliinista ja jatkossa hoitamaan liikkumisen Turussa polkemalla tai kävellen. Terveellisemmät elintavat ovat fokuksessa siis myös meillä.

Yön aikana oli satanut lunta ja ulkona oli tavattoman kaunista. Kiskoimme aamupalan jälkeen ulkovaatteet yllemme ja teimme pienen kävelylenkin. Minä laitoin kuulokkeet korville ja kuuntelin Jari Sarasvuon Aamulenkki-podcastin kävellessämme. Trubaduuri sai nauttia hiljaisuudesta, minun keskittyessäni Jarin juttuihin. Tämän aamun yksi sisältö oli, että kaikki kokevat kipua, mutta kärsimys on valintaa. Olen niin samaa mieltä. Taidan hypätä Jarin mukaan aamulenkille toistekin.

Tämän vuoden suunnitelmista on lyöty liikunnan lisäämisen lisäksi lukkoon ainakin matka Wieniin keväällä, kesä saaressa ja monta hyvää kirjaa. Minulla on tarkoitus panostaa myös puutarhan laittamiseen ja onhan meillä myös ylioppilasjuhlat tulossa.Wienin lisäksi haluan tänä vuonna käydä monessa kotimaisessa kulttuurikohteessa – erityisesti haluan vierailla taiteilijakodeissa. Haluaisin käydä myös monen vuoden tauon jälkeen Tukholmassa. Ja sinne Amsterdamiinkin mieli halajaa. Katsotaan minne kaikkialle me oikeasti päädymme.

Blogin kirjoittamista aiomme jatkaa, sillä olemme edelleen sitä mieltä että onnellinen ja intohimoinen parisuhde on keskeinen hyvän elämän elementti. Pidämme blogia itsekkäistä syistä, mutta olemme ikionnellisia jos edes joku inspiroituu teksteistämme.

Trubaduuri lähtee huomenna aamulla Turkuun ja arki palaa hiljalleen elämäämme. Hyasintista ja joulukuusesta lähtee vielä vieno tuoksu. Esikoinen luopui ponnaristaan ja parrastaan armeijaa varten. Käsillämme on paljon lähtemista ja haikeutta, mutta myös jatkuvuutta ja iloa. Kyllä vuoden vaihtumisesssa jotakin taikaa on.

F

Lahjaton joulu – taas kerran

Me emme anna toisillemme lahjoja. Ei koskaan. Ei edes jouluna – tai hääpäivänä. Tämä ei suinkaan johdu siitä että olisimme jotenkin äärimmäisen materiavastaisia ihmisiä. Kyllä meidän huusholliin tavaraa kulkeutuu  lahjattomuudesta huolimatta.

Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että yhden joululahjan ja muistaakseni yhden syntymäpäivälahjan saamisen jälkeen tajusin miten vastenmielistä puuhaa lahjojen hankkiminen, antaminen ja ennen kaikkea niiden saaminen Trubaduurille ovat. Vapautin hänet siis lahjojen antamisesta – ja samalla myös itseni.

Lahjat ovat yksi tapa huomioida toista ihmistä, mutta onneksi on myös muita tapoja. Vaikka T ei käärikään yhtään yllätystä minua varten, niin huomiota saan kyllä yllin kyllin. Ehkä tämän vuoksi lahjat ovat menettäneet parisuhteessamme merkityksensä.

Meillä on tapana hommata jouluksi jotain uutta kotiin – joskus teen hankinnan yksin ja joskus lähdemme ostoksille yhdessä. Ostokset tehdään yleensä joulun alla ja jouluaattona keskitymme hyvään ruokaan ja yhdessäoloon läheistemme kanssa.

Se että emme hanki toisillemme lahjoja on aiheuttanut välillä pientä kummastusta muissa, mutta tässäkin asiassa uskomme että yksilölliset ratkaisut ovat yksi parisuhteen kulmakivistä. Emme siis osta toisillemme lahjoja, vaikka se on monen mielestä perin outoa. Lahjaton elämä on meille hyvin luonnolllista.  Mutta se, että emme huomioisi toista on täysin poissuljettu vaihtoehto.

F

Mitä olemme oppineet suutelemisesta?

Tällä viikolla vietetään parisuhdeviikkoa ja kannamme näin lauantain kunniaksi kortemme kekoon ja käsittelemme yhtä parisuhteemme kulmakiveä, mikä ei suinkaan ole yhteinen asuntolaina tai avioliittotodistus, vaan suuteleminen.

Olemme kertoneet olevamme kovia pussailemaan ja suutelemaan. Mikä siinä touhussa sitten on niin erityisen kivaa ja miten me sen teemme? Ja mitä me ylipäätään ajattelemme suutelemisesta? Tässäkin asiassa olemme niitä ns. kokemusasiantuntijoita eli kaikki tässä kertomamme perustuu puhtaasti siihen miten me asian koemme.

1. Suuteleminen on liima välillämme. Se ei ole lupaus seksistä, mutta se voi johtaa siihen. Kumpikin meistä on sitoutunut tähän ennakko-oletukseen.

2. Emme suutele muiden kanssa, koska suuteleminen on keskeinen osa meidän keskinäistä rakkaussuhdettamme. Se on suhteemme erityispiirre. Pussailu on asia erikseen. F jakelee auliisti pusuja ja suukkoja sinne ja tänne. T ei sitä tee, mutta ymmärtää että se on F:n tapa olla – ihminen.

3. Emme niinkään mieti tekniikoita kun suutelemme, vaan annamme fiiliksen viedä, mutta olemme huomanneet että suutelun lisäksi saman ilman hengittäminen huulten ollessa hyvin lähekkäin on yleensä aika kiihottavaa.

4. F rakastaa kun T suutelee häntä yllättäen niskaan. Sitä ei tapahdu usein, mutta se vie yleensä jalat alta.

5. Jos suudelmat keskittyvät vain huuliin tai kasvoihin, niin paljon jää kokematta. Koko keho on tehty suudeltavaksi. Eri kohdat ihossa tuntuvat myös huulissa eri tavoin ja saavat aikaan monenlaisia ihania tuntemuksia. Sanotaanhan, että iho on ihmisen tärkein sukupuolielin. T:llä korvat ovat erityisen herkät suudelmille.

6. Suuteleminen on ihan keskeinen osa yhdessäoloamme. Voiko sanoa harrastavansa suutelemista?

7. Suukottelemme toisiamme myös muiden ihmisten nähden. Välillä tuntuu että Suomessa se koetaan jotenkin huonona käytöksenä tai ainakin jotenkin alleviivaavana. Italiassa ja muualla Euroopassa suutelevia pareja näkee joka puolella – ja mielestämme siinä ei ole mitään itsensä tykö tekemisen meininkiäkään. Rakastuneet ihmiset suutelevat toisiaan, koska heistä nyt sattuu tuntumaan siltä. Suomessa suuteleva pari on yleensä joko nuori tai humalainen. Mitähän tämä kertoo kansakunnastamme?

8. Suudelmat aloittavat ja lopettavat päivämme. Ja niitä viljellään pitkin yhdessäolomme hetkiä. Jos joskus suuteleminen jää jostain syystä esimerkiksi aamulla vähiin, havahdumme puutokseen aika nopeasti. Suutelemisen terveysvaikutukset ovat myös mielestämme kiistattomat.

9. Teinit kestävät suutelevat aikuiset oikein hyvin, varsinkin jos he ovat kasvaneet pienestä pitäen heidän keskellään.

10. Emme halua lopettaa suutelemista ikinä! Se on vaan niin järjettömän ihanaa.

F&T

Kyltymättömät

Olemme molemmat ihan kyltymättömiä. Laskeskelimme viime viikonloppuna että varsinaiseen seksiin meiltä kului aikaa ehkä n. 30 minuuttia viikonlopun aikana. Seksillä tarkoitamme tilaa missä toisen tai molempien mieli on selvästi kiihottunut. Joskus nämä kiihottumisen tilat johtavat jommankumman tai molempien orgasmiin. Toistemme paijaamiseen, suukotteluun, halailuun ja hyvänä pitämiseen meiltä kului arviolta 3-4 tuntia. Hellittelemme toisiamme erityisesti viikonloppuaamuisin, mutta myös tietysti iltaisin ja ruokalevon yhteydessä.  

Perjantai-illat kyhnytämme  näin syksyn tullen sohvalla takkatulen ääressä, keskustelemme viikon tapahtumista ja silittelemme toisiamme. Suutelemme aina toisiamme illalla viimeiseksi, aamulla ensimmäiseiseksi, erotessamme ja kohdatessamme. Suukkoja ja hyväilyjä jaellaan puolin ja toisin myös vaikka kesken ruuan laiton. Emme myöskään kursaile hellyydenosoituksissa muiden ihmisten nähden.

Hellyys on niin olennainen osa suhdettamme, ettei sitä oikein osaa edes erotella. Itsestäänselvyytenä sitä emme kuitenkaan pidä. Emme tosiaan. Hellyyden osoittaminen rakkaalle on yksi niistä tietoisista päätöksistä, jotka teimme kun aloitimme tämän suhteen. Meillä ei siis paijaamisen kanssa nuukailla. Välillä meitä suorastaan naurattaa miten iso kummankin hellyyden tarve on… eli vielä ei ole  mitta tullut täyteen. Olemme hellyyden suhteen ihan kyltymättömiä.

F&T

Radiossa

Meillä oli todella  hauska ja jännittävä päivä eilen. Saimme kutsun Radio Suomen Iltaan Ylen Mediataloon suoraan lähetykseen keskustelemaan parisuhteesta ja hehkun säilyttämisestä parisuhteessa. Tietysti tartuimme mahdollisuuteen päästä keskustelemaan lempiaiheestamme. Ohjelman juonsi Paula Jokimies, joka oli aivan mahtava työssään ja teki meidän olomme rennoksi ja mukavaksi. Onneksi emme olleet ison asian äärellä kahdestaan, vaan kanssamme aiheesta olivat keskustelemassa Gia ja Miika Matkakuume-blogista.

Keskustelumme voi käydä kuuntelemassa Yle Areenasta!

F&T

 

Roolien vankina seksissä

Arvoin tässä että kirjoitanko miehestä roolien vankina vai seksistä. Päädyin sitten kirjoittamaan miehestä roolien vankina seksissä. Miehelle kun on annettu hyvin ahtaat raamit seksin suhteen (ainakin heteroseksissä), mikä on harmillista myös naisen kannalta. Jatkuvasti törmää erilaisiin kirjoituksiin naisen seksuaalisuuden kompleksisuudesta kun taas miehistä sanotaan vain, että he ovat aina valmiina, naisivat ympäriinsä jos voisivat, miehillä orgasmi lähtee jalkojen välistä kun taas naisella kaikki tapahtuu pään sisällä jne.

Surullista on myös lukea Duodecimin terveyskirjastosta ennenaikaisen siemensyöksyn hoito-ohjeita, jotka lähtevät siitä että kyseessä on häiriötila. Ymmärrän toki, että se voi olla ongelma jos ehtii laueta ennen kuin on saanut housut pois jalasta, mutta ei vaikuta että tässä olisi siitä kysymys. Koko ennenaikaisen siemensyöksyn ajatus on oikeastaan absurdi, koska on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä että reippaasti yli puolet naisista ei saa orgasmia yhdynnässä. Eli silloinhan ainoa ”hoitokeino” on että nainen teeskentelee orgasmia! Jos ymmärrettäisiin että sääntö ”naiset ensin makuhuoneessa” on mieletön, mikä helpotus se olisi sekä miehelle että naiselle. Sillä eihän penis ole ainoa ruumiinosa, jota mies voi käyttää seksissä. Ja jos hirveästi keskittyy laukeamisen pidättelemiseen voi itse orgasmi mennä sivu suun ja tapahtuukin vain pelkkä siemensyöksy, eikä sillä sitten enää ole väliä oliko se ennenaikainen vai ei.

Ylipäänsä kaikenlaiset säännöt petipuuhissa on haitallisia, sillä silloin sekä miehelle että naiselle asetetaan ennakkopaineita siitä millaista seksin kuuluisi olla. Miehille ja naisille on toitotettu että miehellä pitää olla kestävyyttä eikä hän saa laueta liian aikaisin (mitähän sekin tarkoittaa?), naisen orgasmi on eri asia kuin miehen jne. Ja sitten yritetään toteuttaa näitä ennakko-oletuksia. Ei ihme että sekä miehelle että naiselle tulee paineita sängyssä.

Vähän vaikea kirjoittaa seksistä oman kullan kanssa mutta sen voin sanoa että en oikeastaan huomaa suurta eroa meidän orgasmien voimakkuudessa tai kestossa. Ja joskus toinen on panettuneempi toista ja toisinpäin, mutta yleensä toinenkin innostuu kun vähän lämmittelee. Välillä F saa ensin ja välillä minä. Ja joskus vain toinen saa. Välillä toisella orgasmi kestää pidempään, välillä toisella. Olemme heittäneet säännöt ja roolit romukoppaan ja muokanneet seksimme meidän näköiseksi. Se on äärimmäisen vapauttavaa. Suosittelen.

T