Kun sanat eivät tule helposti

Olen ammatiltani äidinkielen opettaja amiksessa. Rakastan työtäni. Työni on kuitenkin pientä taistelua sen tosiasian kanssa, että minä olen ihminen joka rakastaa sanoja. Rakastan niiden lukemista, sanomista ja niiden kirjoittamista. Opiskelin yliopistossa pääaineenani kotimainen kirjallisuus,  sivuaineinani olivat  suomen kieli ja puheviestintä. Suhteeni sanoihin on lämmin ja rakastava. Kun taas minun opiskelijoillani suhde sanoihin on välillä jotain aivan muuta. Jotkut jopa vihaavat sanoja. Niiden lukemista, sanomista ja varsinkin niiden kirjoittamista.

Suurin osa opiskelijoistani on noin 16-17-vuotiaita nuoria miehiä, joiden asenne äidinkieltä kohtaan on yleensä parhaimillaankin varsin välinpitämätön. Sanat tuntuvat vaikeilta ja turhilta. Lauseet ovat merkityksettömiä ja virkkeet – mitä ne ovat?

Tavoitteeni on tehdä työni hyvin. Haluan saada opiskelijani ymmärtämään sanojen voiman ja merkityksen. Erityisesti haluaisin että he oppisivat sanoittamaan tunteitaan. Että he oppisivat puhumaan siitä, mitä heidän sisällään tapahtuu.

Tällä viikolla on tapahtunut paljon asioita, joiden takia olen pohtinut missioni merkitystä erityisen paljon. Sain hommattua tekniikan alan opiskelijoilleni Sanat haltuun -räppityöpajan. Noin 70 nuorta kuunteli puolitoista tuntia kun kaksi miestä puhui silmät palaen sanoista, teksteistä, tulkinnasta – ja niiden merkityksestä yhteiskunnassa ja yksilötasolla. Kaikki tämä tapahtui räppitekstien ja laululyriikoiden avulla. Näin miten joidenkin sisällä liikahti.

Räppityöpajaa edelsi oppitunti, jota en unohda hetkeen. Sain luokkaani säkkituoleja ja olin raivannut turhat pulpetit pois tieltä. Minulla oli luokassa ryhmä, missä oli vajaa kaksikymmentä 16-vuotiasta poikaa. He olivat asettuneet säkkituoleihin ja sohville. Joku lojui lattialla. Odottelimme toimittaja Aleksis Salusjärveä ja muusikko Mikko Sarjasta Atomirotta-bändistä paikalle. Mitään uutta ei oikeastaan voinut aloittaa aikataulun takia.

Olin juuri saanut hommattua luokkaani muutaman kirjasarjan ja ajattelin, että pojat ehtisivät sopivasti lukea Muumit Rivieralla -sarjakuvan. Luokassa oli vähän levotonta ja keskittyminen kadoksissa. Hetken mielijohteesta sanoin, että voin lukea sarjakuvan heille ääneen. Se puolituntinen olisi pitänyt saada videolle. Opiskelijoista kuului vain sivujen kääntelyn ääntä, kun tarina eteni sitä lukiessani. Tove Janssonin sarjakuvien muumit olivat jotain aivan muuta mihin he olivat 1990-luvun animaatioiden äärellä tottuneet. Lukuhetkeä seurasi mielenkiintoinen keskustelu Muumipapan  viskin juomisesta ja muumien erilaisuudesta suhteessa animaatioihin. Kirjallisuusanalyysiä siis.

Sitten tuli  vielä Elisa Kulman Word-kampanjan video. Katsokaa itse:

Videon sanoma on äärimmäisen koskettava.

En tiedä olisimmeko Trubaduurin kanssa yhdessä ilman sitä tosiasiaa, että olemme molemmat kielellisiä ihmisiä. Ensimmäinen kontaktimmehan tapahtui  sanojen kautta. Iskin Trubaduurille virtuaalisesti silmää match.com -deittisivustolla  luettuani hänen profiilinsa samana päivänä kun olin sivustolla ensimmäistä kertaa elämässäni.  Hän luki vuorostaan minun profiilini ja kirjoitti minulle viestin vielä samaisena iltana. Kirjoittelimme pari viikkoa ennen kuin otimme yhteyden puhelimitse. Menimme suhteeseen sanat edellä. Tapasimme noin kuukauden kuluttua ensimmäisistä viesteistämme.

Koska muutin pohjoiseen parin kuukauden kuluttua kohtaamisestamme jatkoimme tutustumista sanojen kautta, puhuimme tuntikausia puhelimessa ja kirjoitimme toisillemme oikeita kirjeitä. Nuo kirjeet ovat käsittämättömän rakkaat ja palaamme niihin aina välillä.

Tämän blogin kirjoittaminen on tietysti osa parisuhteemme ylläpitämistä, keskustelemme myös joka arkipäivä puhelimessa  ja Trubaduuri on tehnyt tietoisen päätöksen: hän on mies, joka sekä puhuu että pussaa. Me luemme suhteellisen paljon ja keskustelemme lukemastamme. Sanat ovat monella tavalla keskiössä parisuhteessamme.

Kaikesta tästä huolimatta sanat meinaavat välillä takertua kurkkuun, mutta me saamme ne sieltä ulos – tavalla tai toisella. Voi kunpa saisivat opiskelijanikin…

 

F

PS Kuvat ovat Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan kirjasta Rakkauden Atlas ja Tommy Tabermannin Rakkaudella  -runokokokoelmasta – niin ja kirjeistämme vuodelta 2008.

Sanoista_10

Sanoista_12.jpg

Sanoista_6

Sanoista_5

Sanoista_4

Sanoista_3

Sanoista_2

Sanoista_11

Sanoista

 

 

Lihava vai ihana?

Paksu vai kaunis? Rujo vai sievä? Plösö vai timmi? Viime aikoina mediassa ja somessa on pyörinyt kommentteja ja keskusteluja niin naisten rumuudesta kuin kehon epäkohdistakin. Mikä on kaunista ja mikä rumaa? Miksi ihmiset ovat niin kauneuden perään? Onko ulkonäöllä tosiaan niin paljon merkitystä?

Täytän muutaman päivän päästä 45 vuotta. Kasvoihin kertyy lisää juonteita pikkuhiljaa ja ylipainoahan minulla on ollut jo pitkään vaikka muille jakaa. En siis ole todellakaan keksinyt viisasten kiveä omaan painonhallintaani, mutta näistä elämän tosiasioista huolimatta eilisen uimareissun jälkeen totesin Trubaduurille, että en ole kehostani erityisen ylpeä, mutta en myöskään häpeä sitä enää. Sama pätee pro gradu -tutkielmaani, jonka tieteelliset arvot  eivät ole mittavat. En ole siitä erityisen ylpeä, mutta se antoi minulle maisterin paperit ja pätevyyden toimia ammatissani.

Viime viikolla olin fysioterapeutin pakeilla ja huomasin, että häpeä on kadonnut myös sen kaltaisista tilanteista. Fysioterapeutin pyytäessä riisutumaan, tein sen mitään kummempia ajattelematta. Ihanan vapauttavaa.

En ole ihan varma, johtuuko tämä eletyistä vuosista, joita ei ole ihan vähän vai siitä, että olen elänyt kohta yhdeksän vuotta parisuhteessa, missä olen kokenut tulevani täysin hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olen. Todennäköisesti molemmista. Ja faktahan on se, että häpeä omasta kehosta ei ainakaan lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, oli ylipainoa tai sitten ei.

Tänään aamulla kun kampesin Trubaduurin perässä pöydän ääreen juomaan hänen minulle keittämää kahvia, niin ensimmäiset sanat kuuluivat: ”Olet nätti.” Onko ihanampaa tapaa aloittaa maanantaiaamu kuin kuulla olevansa kaunis? Miksi? Sen takia että omasta älykkyydestäni olen kyllä kutakuinkin kartalla (myös vajaavaisuuksistani esim. loogisen päättelyn suhteen), mutta oman viehätysvoimani suhteen  olen välillä hyvinkin epävarma. Niin se vain on. Se, että olen kiloineni päivineni kumppanini mielestä kaunis, viehättävä ja haluttava on sellainen lahja, jonka soisin ihan jokaiselle.

Tämä teksti ei suinkaan ole puolustuspuheenvuoro ylipainolle. Ehei. Olen kiistattoman tietoinen sen negatiivisista vaikutuksista terveyteeni ja ulkonäkööni. Ja yritän edelleen saada ratkaistua asiaa minulle sopivalla tavalla. Olen vain aivan käsittämättömän onnellinen, että puolisoni mielestä olen ensisijaisesti ihana ja kaunis.

 

F

 

Missä olit kun Rachel kuoli?

On televisiosarjoja ja sitten on Televisiosarjoja. Tällä hetkellä Maikkarilla pyörii brittiläisen Rimakauhua ja rakkautta (Cold Feet) -sarjan uudet jaksot ja me hykertelemme tyytyväisyydestä. Sarjan viisi ensimmäistä tuotantokautta lähetettiin Suomessa vuosina 2000-2003 ja noihin vuosiin osuivat meidän molempien pahimmat ruuhkavuodet. Kaikki lapsemme olivat silloin alle viisivuotiaita, Trubaduuri väänsi  väitöskirjaa, kaksoset valvottivat, Flirttimaisteri aloitteli ensimmäisen aviomiehensä kanssa talonrakennusprojektia ja viimeisteli opintojaan. Elämä oli yhtä hullunmyllyä, arki selviytymistaistelua ja rentoutumisen hetket kortilla.

Olemme keskustelleet useasti siitä,  miten Rimakauhua ja rakkautta tarjosi hengähdystauon ja lohdutusta oman kaaoksen keskellä. Sarjan henkilöt elivät omassa todellisuudessaan vastaavanlaisia asioita kuin me omassamme. Karenilla ja Davidilla oli kaksoset, Petellä ja Jennyllä avioliitto kriisissä, Adam ja Rachel olivat vasta purjehtimassa avioliitoon satamaan. Kaikki sarjan henkilöt olivat päälle kolmekymppisiä – aivan kuten mekin. Sarjan huumori oli osuvaa, arkista ja kertakaikkiaan ratkiriemukasta.

Ja nyt 13 vuotta myöhemmin sarjan päähenkilöt ovat viidenkympin molemmin puolin. Avioliittoja on mennyt nurin, uusioperheitä perustettu, lapset ovat teini-ikäisiä, masennus ei ole vieras asia, vanhemmat ovat ikääntyneet  ja polttarit ja pubi eivät vain enää toimi. Aivan kuten meilläkin. Mutta sarjan huumori toimii loistavasti edelleen, henkilöihin on helppo samaistua  ja sunnuntai-iltana on kertakaikkiaan liimauduttava ruudun ääreen, koska Rimis.

 
F&T

Seksipetos

Sivusin tässä aiemmin orgasmin teeskentelyä, ja ajattelin käsitellä tätä hiukan lisää. Itse ajattelin ensin, että miehenä en ole koskaan teeskennellyt orgasmia, mutta kun tarkemmin ajattelen niin ehkä sittenkin on joskus monta vuotta sitten saattanut käydä niin. Olen vasta vanhempana tajunnut laukeamisen ja orgasmin eron. Niinpä on voinut käydä niin että joskus (varmaan pidätellessäni laukeamista huonolla menestyksellä) olen lauennut ilman orgasmia ja liioitellut reaktiotani kumppania miellyttääkseni.

Yksi orgasmin teeskentelyn syistä onkin varmaan juuri kumppanin miellyttämisen tarve. Se on siis periaatteessa hyvää tarkoittava teko, mutta todellisuudessa petos. Jos aina joutuu teeskentelemään, ei ole mikään ihme jos seksihalut katoavat. Eikä sellaisesta valheellisuudesta voi hyvää seksielämää rakentaakaan.

Ongelman ydin on seksin yhdyntä- ja orgasmikeskeisyydessä. Tämähän on jo lähtökohtaisesti ristiriitaista, sillä tutkimusten mukaan alle puolet naisista saa orgasmin yhdynnässä. Kun seksissä orgasmi ei ole päämäärä vaan enemmänkin sivutuote, vapaudutaan odotuksista ja pystytään keskittymään itse asiaan: hyvän tekemiseen toiselle ja itselle. Eikä tarvita mitään tantrarituaaleja, ihan vaan sänkyyn ja hommiin.

 

T

suihkulahde_rooma

 

Rembrandtia ja rakkautta

Olemme molemmat intohimoisia Ylen dokumenttien katsojia. Erityisen kiinnostavia aiheita ovat henkilödokumentit, mutta myös rakkaus, taide, kulttuuri ja historia kiinnostavat. Ja erityisen kiinnostavia ovat dokkarit, jossa yhdistyvät nämä kaikki.

Yle Areenassa on juuri nyt näkyvissä muutaman päivän ajan yksi sellainen. Dokumentti käsittelee Rembrandtin myöhäisiä vaiheita ja se kannattaa ehdottomasti katsoa aivan loppuun, sillä siellä esitellään eräs Rembrandtin maalaus, jonka sanotaan olevan täydellinen rakkausmaalaus. Hesarin tilaajat voivat lukea Rembrandtin maalauksen voimasta sydänsuruihin täältä.

Rembrandt-dokkari ei lieventänyt yhtään kaipuutani Amsterdamiin ja seuraavalla keikalle laitan ehdottomasti Rembrandtin kotimuseon pakkonähdä-listalle.

 

F

the-jewish-bride.jpg

Hei hoi hauki!

Tänään kauppareissultamme jäi haaviin komeat haukifileet ja teimme jo pitkään suunnittelemiamme haukipullia. Tai oikeastaan pihvejä. T pyöräytti fileet sähköisen lihamyllyn kautta ruotoineen päivineen ja lisäsimme massan joukkoon yhden munan puoleen kiloon haukea sekä runsaasti tilliä, suolaa, valkopippuria, raastettua sitruunan kuorta ja  pari ruokalusikallista korppujauhoja ja ei muuta kuin gheen kanssa pannuun. Haukipihvien kaveriksi F teki kukkakaalipyreetä: kukkakaali  keitetään niukassa suolavedessä ja kypsästä kukkakaalista kaadetaan vedet pois. Kukkakaalin joukkoon lisätään nokare voita ja loraus kermaa. Lopuksi kukkakaali survaistaan muusiksi sauvasekoittimen kanssa.

Haukipihvien ja kukkakaalipyreen ohessa nautimme majoneesia ja kylmää rieslingiä. Aurinko kurkki pilvien takaa ja tuli jotenkin kesäinen olo. Kohta päästään taas saareen! Ihan täydellistä!

 

F&T

haukipihvit

haukipihvit_1

haukipihvit_2

 

Rakkauden nälkä ja näytelty rakkaus

Työt veivät taas kerran Helsinkiin ja opiskelijoiden kanssa Suomen Valokuvataiteen museoon kohdistunut ekskursio tarjosi minulle mahdollisuuden tutustua myös Hotelli- ja ravintolamuseoon sekä Teatterimuseoon, jotka sijaitsevat kätevästi samassa tilassa valokuvataiteen museon kanssa Kaapelitehtaalla.

Molemmat museot ovat mukana kahden muun museon kanssa hankkeessa, jonka teemana on Rakkauden tilat. Teatterimuseon ja Hotelli- ja ravintolamuseon lisäksi mukana hankkeessa ovat Lottamuseo ja Vantaan kaupunginmuseo. Kaikissa neljässä museossa käsitellään rakkautta eri näkökulmista. Hanke on osa Suomi100 -hankkeita.

Kävin tutustumassa ensin Rakkauden nälkä -näyttelyyn, missä tunnelma oli hieman nuhjuinen ja hämärä. Juuri niin kuin suomalaisissa yökerhoissa, silloin kun olen niissä viimeksi vieraillut. Näyttelyn ote oli rento ja väri: punainen. Jotkut osiot pistivät hymyilemään ja jotkut tuhahtamaan tuskastuneena. Onneksi suomalainen ravintolakulttuuri on kulkenut eteen päin ja monet asiat ovat historiaa – toisaalta elämme edelleen monissa asioissa takapajulassa. Muistan vielä lapsuudestani miten Lapin matkoilla ei pääsiäisen pyhinä todellakaan juotu ja juhlittu, tanssimisestakaan puhumattakaan. Rakkauden nälkä -näyttely oli monella tavalla mainio ja ajatuksia herättävä ja voin vain ihmtetellä miten en aikaisemmin ollut vieraillut Hotelli- ja ravintolamuseossa. Sisältöhän on mitä mainioin!

rakkauden-nalka_14

rakkauden-nalka

rakkauden-nalka_1

rakkauden-nalka_2

rakkauden-nalka_6

rakkauden-nalka_5

rakkauden-nalka_3

rakkauden-nalka_4

rakkauden-nalka_7

rakkauden-nalka_8

rakkauden-nalka_9

rakkauden-nalka_10

Rakkauden nälkä -näyttelyn jälkeen sukelsin aivan erilaisiin tunnelmiin Teatterimuseon Näytelty rakkaus -kokonaisuuteen. Istuin lumoutuneena katsomassa Teatterimuseon ja KAVI:n yhteistyönä toteutetun Rakkautta valkokankaalla -koosteen. Haitarilla soitettu musiikki kuulosti käsittämättömän kauniilta ja voi miten karismaattinen Tauno Palo onkaan! Lisäksi heittäydyin puvustusten, lavastusten ja kuvien maailmaan. Olisin voinut jäädä asumaan suureen näyttelytilaan, missä oli  kuvia upeine kullattuine kehyksineen erilaisista teatterirakkauksista ja hienoja (punaisia) pukuja erilaisista produktioista. Romeo ja Julia lienee näyttämöiden se The rakkaustarina ja sitä ei luonnollisestikaan oltu unohdettu.

Rakkautta voi käsitellä niin monesta näkökulmasta. Rakkauden tiloja -kokonaisuudet Hotelli- ja ravintolamuseossa ja Teatterimuseossa olivat monella tavalla herkulliset ja haluan nähdä myös muiden  museoiden versiot. Nyt on vihdoin museokorttikin hommattu!

F

naytelty-rakkaus

naytelty-rakkaus_1

naytelty-rakkaus_2

naytelty-rakkaus_3

naytelty-rakkaus_17

naytelty-rakkaus_18

naytelty-rakkaus_19

naytelty-rakkaus_20

naytelty-rakkaus_4

naytelty-rakkaus_5

naytelty-rakkaus_6

naytelty-rakkaus_7

naytelty-rakkaus_8

naytelty-rakkaus_9

naytelty-rakkaus_10

naytelty-rakkaus_15

naytelty-rakkaus_14