Camera obscura

Onneksi elämme digiaikaa, sillä filmiaika ja sen luoma  yrityksen ja erehdyksen tie olivat kalliit ja aikaa vievät ajat valokuvauksen opiskelulle. Olen etuoikeutettu, kun saan opetella tätä taitoa tässä ja nyt. Kunnioitukseni entisaikojen valokuvaajia ja heidän otoksiaan kohtaan on kasvanut valtavasti.

Meneillään on taas lähijakso valokuvauksen opintojen suhteen ja näyttötutkintoportfolio kasautuu pikkuhiljaa ja jokainen kommentti ja kritiikki omista kuvista ovat kallisarvoisia. Valokuvaaminen on vienyt minut mukanaan aivan täysin! Camera obscuran ajoista on otettu valtavia harppauksia, mutta kuvien voima ei ole todellakaan kadonnut. Päinvastoin.

Opiskeluihimme liittyi vapaaehtoinen dokumentaarisen kuvauksen tehtävä, jossa  minä lähdin tutkiskelemaan ympäröivää maailmaani Vincent Van Goghin inspiroimana. Amsterdamissa Vincent Van Goghin museossa koin nimittäin AHAA-elämyksen. Minusta on ihanaa tallentaa samoja asioita kuvillani kuin Vincent maalauksillaan.  Vincent Van Gogh oli nimittäin  mieltynyt vaatimattomiin aiheisiin: maisemiin, arkielämään, ihmisiin ja tavallisiin esineisiin.

Projektini ei todellakaan ole valmis ja kuvistani voi olla montaa mieltä, mutta Vincentin kautta olen ryhtynyt tarkastelemaan ympäristöäni uusin silmin… Ja se ei ole pöllömpi asia se. Alla muutama esimerkki.

 

F

Auringon kukat

Auringonkukkia saaristossa

Potretit

Isokari

Auringonnousu saaristossa

Potretit_3

Kivet kuivalla maalla

Soinilan pellot_1

Soinilan pellot

Syksyinen saaristo_1

Pellon pientareella

Kommentoi ihmeessä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s