Vanhemmuudesta

Päätimme jo suhteemme alkumetreillä, että jaamme vahvasti myös vanhemmuuden. Vaikka jälkikasvullamme on, tottakai, toiset biologiset vanhemmat, joilla on tietyt vastuut ja velvollisuudet jo juridisestikin, niin olemme valtuuttaneet toisen olemaan tasavertainen vanhempi yhteisessä elämässämme. Pääsääntöisesti kuvio on toiminut hyvin. Mutta ei aina. Joidenkin ihmisten suuntaan tämä järjestely on ollut ehkä hieman hankalaa. Välillä lapsetkin ovat pullikoineet.

On kuitenkin äärettömän tärkeää, että meidän perheemme dynamiikka ja arki toimivat. Tietyllä tavalla on pitänyt olla itsekäs ja tarkka omista  rajoistaan. Ja luottaa siihen että me tunnemme lapsemme – ja varsinkin meidän perheemme tarpeet.

Se, että päädyimme tähän ratkaisuun, on ollut valtava voimavara. Emme ole kumpikaan jääneet yksin vanhemmuuden haasteiden edessä, vaan aina on voinut luottaa että kumppani, joka ei ole lasten  biologinen vanhempi, on kuitenkin minun rinnallani myös tässä asiassa. Kumpikaan ei ole nostanut käsiään pystyyn hankalienkaan asioiden äärellä. Päinvastoin. Välimatka asioihin ja tilanteisiin on myös antanut toiselle näkökulman, joka on saattanut olla ratkaisevaa koko kuvion kannalta.

Vanhemmuus ja perheemme yhteiselo on muuttunut vuosien varrella, mutta on monia asioita, joista olemme pitäneet kiinni. Yksi tärkeimmistä on yhteiset ruokahetket. Jokaiseen perheviikonloppuun kuuluu yleensä vähintään kolme yhteistä ateriaa, jolloin koko perhe on koolla. Usein aterioiden valmisteluihin myös osallistuu koko perhe. Toinen asia on, että teemme aina välillä jotain yhdessä koko porukka ilman muita ihmisiä. Melko harvakseltaan nykyään, mutta kuitenkin. Viime viikonloppuna kävimme yhdessä teatterissa. Porin teatterin Piaf-musiikkinäytelmä toimi koko jengillä.

Kolmanneksi. Me myös keskustelemme paljon. Aikaisemmin pidimme myös perhekokouksia, joissa keskityttiin selvittelemään haastavia tilanteita ja asioita. Nykyään se tapahtuu luontevasti ruokailujen ja muun yhdessolon lomassa.

Viikonlopun ruokalistalta löytyi mm. hummusta, raitaa ja chili-inkiväärilihapullia tomaattikastikkeessa.

F&T

PS Kuvat otettu vain hetki ennen kuin nälkäinen teinikvartetti rymisteli pöydän ääreen ja tyhjensi kipat, padan ja kattilan.

Syömingit

Syömingit_1

Syömingit_2

Syömingit_3

Syömingit_4

Syömingit_5

Syömingit_6

Kommentoi ihmeessä!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s