Meitä molempia vaivaa jonkin sortin sienihulluus. Voi sitä onnen tunnetta kun lauantaina pysähdyimme mökkimatkalla tuttuun metsäpaikkaan ja saimme kunnon saaliin kantarelleja ja orakkaita! Kuiva elokuu on tehnyt sienimaniaan hurahteneille ihmisille tepposet ja metsät kaikuvat tyhjyyttään. Ei tatteja.  Ei oikein mitään – ja sitten yhtäkkiä kantarellejä. Isoja ja komeita. Ja orakkaita myös. F juoksi tutun metsikön läpi, pidätteli kiljahduksia ja kiikutti sienet putsattavaksi T:lle. Työnjako meillä on aika selvä: kaikki tarkkuutta ja huolellisuutta vaativat tehtävät lankeavat yleensä T:lle. Kuten sienien putsaaminen. Ja niiden paistaminen.

Sienistä kannattaa haihduttaa ensin nesteet pois pannulla ja se on kärsivällisen ihmisen hommaa. Päästyämme mökille F hoiti sienisaaliin dokumentoinnin ja T niiden jatkojalostamisen ja pihvien paistamisen. F avasi viinipullon ja kattoi pöydän. Saumatonta yhteistyötä, jonka lopputulos oli täydellinen pihvi kera herkullisen kantarelliorakassoossin. Salaatinlehdet olivat lähinnä tuomassa väriä lautaselle. Ulvoimme ääneen. Niin hyvältä  kaikki maistui. Tuliaisviini sopi mainiosti kaveriksi. Makunautinto oli täydellinen.

F&T