Sunnuntaiaamu valkeni harmaana, mutta me aloitimme sen reippaasti aamu-uinnilla. Kauhottuamme kilometrin verran ja saatuamme aamiaisen numero kaksi vatsaamme, lähdimme katsastamaan tuoretta hankintaamme. F:n veljen perheelle on muotoutunut pienimuotoinen farmi mielenkiintoisine eläimineen. Pihasta löytyy koira, kanoja, sinisorsia ja uusimpina asukkaina kuusipeuroja, joista me omistamme yhden. Upeita eläimiä, joita oli vähintäänkin hankala saada kameran zoomiin. Sinisorsat olivat hieman halukkaampia poseeraamaan.
Sunnuntai jatkui leppoisasti ja rennosti. T soitteli pianoa ja F sääti kuviensa kanssa. Välillä syötiin, juotiin kahvia – ja vaan oltiin yhdessä. Hieman aloittelimme myös valmistautumaan pääsiäisen Lapin matkaamme. Tämän viikonlopun keskeisin sisältö oli kiirettömyys ja yhdessäolo…
Mutta entä kun jaloissa pyörii lapsia ja muutenkin tuntuu, ettei aikaa yhdessäololle ole? Olemme paljon miettineet, miten erilaisessa elämäntilanteessa olevat pariskunnat saisivat järjestettyä itselleen aikaa vain olla ja nauttia toistensa seurasta? Olisiko ratkaisu esimerkiksi senkaltainen, että ystäväperheiden kanssa järjestettäisiin lastenvaihtorinki? Perheet voisivat hyvin järjestää niin, että yhtenä viikonloppuna kuukaudessa otettaisiin muiden ystävien lapset hoitoon esimerkiksi lauantaista sunnutai-iltapäivään. Vastavuoroisesti tietysti kerran kuussa sitä lähettäisi oman jälkikasvunsa yökylään ja saisi näppärästi aikaa parisuhteelle. Mitä se vaatisi? Sen että kerran kuussa keittäisi ison kattilallisen keittoa ja olisi valmis kokeilemaan perhepäivähoitajan arkea. Lapsethan rakastaisivat tälläisiä yökyläkeikkoja ja oppisivat muilta perheiltä uusia tapoja olla ja elää ihmisiksi.
Pointtihan olisi myös se, että sitten kun itselle lankeaisi tämä lapsivapaa aika, sitä ei käytettäisi remontointiin, pyykinpesuun, television katseluun eikä ravintolaan menemiseen, vaan siihen että ollaan vaan ja nautitaan toisesta. Miltäs kuulostaa? Voisiko sellainen vastavuoroisuus onnistua?
F&T
PS Päätimme pyytää kummityttömme yökylään lähitulevaisuudessa ja samalla järjestää hänen vanhemmilleen parisuhdeaikaa.
Kovastt täytyy todistaa rakkautta aika outoa itsensä kehumista
TykkääTykkää
Rouva on hyvin itseensä tyytyväinen ja kova esittelemään itseänsä t ihmettelijä
TykkääTykkää
Todellakin ihmettelijä! Aina kuitenkaan ei ole ollut näin! Se että onnensa näyttää ei ole ehkä tyypillistä käyttäytymistä… ”Se kel onni on, se onnen kätkeköön” -ajattelu on yleisempää. Itse olen oivaltanut vuosien aikana ettei onni lankea vain joillekin onnekkaille, vaan sen voi rakentaa itse. Blogimme on tarkoitettu heille, jotka ajattelevat asian olevan näin. Jos filosofia on itsellä jotain muuta – tekstit ja kuvat varmasti ärsyttävät ja tuntuvat itsekehuskelulta… Mukavaa viikon alkua sinulle ihmettelijä! ❤️ t. F
TykkääTykkää