Kun näin F:n ensimmäisen kerran, huomasin kyllä heti, että hänellä oli ylipainoa vähän enemmän kuin olin ajatellut. Siinä vaiheessa taisin ajatella enemmän sitä, mitä läheiseni sanovat tai ajattelevat, jos tästä tulee jotain pysyvämpää. Ja taisi myös käydä mielessä, että ylipaino voisi estää minua tuntemasta vetoa häneen. No, F:n ei tarvinnut kuin avata suunsa ja hymyillä, kun olin jo valmis pyyhkimään mielestäni pois kaiken ylimääräisen painolastin.

Tunne siitä että tästä naisesta täytyy pitää kiinni vain vahvistui päivän mittaan. Ja kun oltiin meren rannalla tajusin, että pidän F:ää todella kauniina ja haluttavana. Sanoinkin sen ääneen ajattelematta sen enempää, mikä ei ollut ollenkaan tyypillistä minulle…

En usko, että ylipaino on este intohimoiselle rakkaudelle. En olisi halunnut F:ää yhtään enempää tai vähempää ilman liikakiloja. Itse en rakastaessa ja rakastellessa mieti naiseni kiloja. Mutta jos hän murehtisi niitä koko ajan, saattaisin itsekin antaa niiden häiritä.

Totta kai kilot ja terveys ovat yhteydessä toisiinsa, ja olenkin tukenut F:n jokaista laihdutusyritystä. Tämä kolmastoista kerta näyttää lupaavalta, mutta en rakasta tai halua F:ää yhtään enempää tai vähempää kuin aiemminkaan. Olen kuitenkin onnellinen hänen puolestaan.

Voi olla että kaikki eivät täysin ymmärrä mitä näen vaimossani, mutta en minäkään aina ymmärrä mitä joku toinen näkee puolisossaan. Mutta ei minun tarvitsekaan, sillä olen naimisissa F:n kanssa enkä kenenkään muun. Toisaalta olen kyllä ymmärtänyt, että en ole ainoa jonka mielestä hän on kaunis. Ei siis pidä pitää rakastaan itsestäänselvyytenä. Enkä kyllä pidäkään.

T