Syksyn makuja ja näkyjä

Päivät ja viikot hurahtavat kauhealla vauhdilla. Työt ovat sulautuneet osaksi elämää ja viikonloppujen merkitys on korostunut. Syksy on imaissut meidät mukaansa. Lauantai-iltaisin yritetään sinnitellä hereillä saaressa, jotta näkisi tähdenlentoja. Vielä ei olla onnistuttu. Metsä ja sienet vetävät puoleensa. Luonnon väripilkut; kukat ja marjat viehättävät. Kamerasta on tullut ystävä. Paineet onnistua ovat kadonneet ja kuvaan vain silloin kun tuntuu hyvältä. Sama pätee blogiimme. Emme ota siitä paineita. Elämä on.

F

Kukkia&marjoja

Kukkia&marjoja_1

 

Kukkia&marjoja_2

Kukkia&marjoja_3

Kukkia&marjoja_4

Kukkia&marjoja_5

Kukkia&marjoja_6

Kukkia&marjoja_7

Kukkia&marjoja_8

Aino ja Alvar

Lähimatkailu on ihan parasta. Päätimme tehdä tänään päivän päätteeksi työtoverini kanssa pienen pyrähdyksen Kauttuan ruukinpuistoon, sillä Alvar Aallon suunnittelemassa Terassitalossa (joka paikallisten suussa on pikemminkin Porrastalo) on vielä muutaman päivän ajan yhden asunnon näyttelytila auki. Huoneisto oli sisustettu pääosin Artekin huonekaluilla ja esillä oli myös Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaa lasitaidetta. Kauttuan ruukinpuiston erilaisia tapahtumia pääset muuten seuraamaaan täältä.

Olen ajanut Porrastalon ohi lukemattomia kertoja, mutta nyt vasta päädyin taloon sisälle. Jostain käsittämättömästä syystä koin täällä Kauttuan paperitehtaan ylemmälle toimihenkilöstölle asuinhuoneistoksi suunnitellussa tilassa voimakkaasti Aino ja Alvar Aallon yhteistyön merkityksellisyyden. En todellakaan voi kutsua itseäni Aalto-faniksi, vaikka Villa Mairean estetiikka puhutteleekin minua. Huoneistossa oli muutamia esineitä, tuttuakin tutumpia huonekaluja ja  valoa. Rinteeseen rakennetun tyyppitaloksi suunnitellun asunnon olohuone suorastaan kylpi valossa. Porrastalon terassilta löytyvä Aurinko-sarja ja huoneistossa oleva keltainen Siena-kangas näyttäytyivät yhtäkkiä käsittämättömän raikkailta ja kauniilta. Aaltojen estetiikka ei ole kuin tehty minua varten, mutta tänään ymmärsin sen arvon. Huikeaa.

Ainon ja Alvarin tarina alkoi myös kiinnostaa minua… Millainen rakkaustarina näiden kahden luovan suunnittelijan ja visionäärin välillä mahtoi olla? Oliko Aino järki ja Alvar tunne?

Aino Aalto on usein mielletty vain Alvar Aallon hiljaiseksi taustahahmoksi. Kuitenkin Aino Aallon toiminta Artekissa osoittaa hänen olleen määrätietoinen ja itsenäinen suunnittelija. Siinä missä Alvar Aallon piirtämät astiat tai huonekalut olivat spontaaneja ja runollisia, olivat Aino Aallon vastaavat ehdotukset loppuun asti harkittuja ja viimeisteltyjä.” (http://yle.fi/vintti/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php-id=127.htm)

F

Terassitalossa_9

Terassitalossa_6

Terassitalossa_5

Terassitalossa_3

Terassitalossa_2

Terassitalossa

Lemmenpesä

Kesämökki=lemmenpesä.

Hankkikaa sellainen jos vaan ikinä mahdollista. Sen voi vuokrata tai lainata ja fasiliteettien ei tarvitse olla kummoiset. Kesämökki tekee hyvää seksielämälle, parisuhteelle – ylipäätään ihmiselle.

Kati Tervo kirjoitti heinäkuun lopussa kolumnissaan Panemon Go aivan mahtavalla tavalla kesälemmestä muun muassa näin: ”Sitruunaperhoset lentelevät. Kesä on yhtä orgasmia. Luonto elää kiihkeästi ja me lataamme itseemme lämpöä kylmän talven varalle.

Luonnon seuraaminen käy esileikistä: värit, kukat, perhoset, lintuset. Puhumattakaan metsän tuoksusta ja järven (tai meren / bloggaajien huomautus) pinnan kuvajaisista. Luonto avaa aistit erotiikkaan. Se on itse se. Lämpö sulattaa ja tekee meistä rentoja. Näemme toisemme, viihdymme, nauramme, hymyilemme. Nyt ei tarvitse painaa töitä, vaan toisiamme. Oliko tuo alatyylisesti sanottu? Olkoon. Olet minun jäätelöni. Syön sinut.”

Allekirjoitamme kuvauksen täysin. Trubaduuri kulki pitkin heinäkuuta ilman paitaa ja rouvalla tuppasivat alusvaatteet unohtumaan pois päältä. Veteen pulahdeltiin alastomana pitkin päivää ja pedit jäivät petaamatta ja suorastaan kutsuivat rakastelemaan. Kesämökki on täydellinen paikka erotiikkaan. Siellä keskitytään olennaiseen, otetaan rennosti ja ollaan toiselle läsnä. F:n mielestä lukeva mies on äärimmäisen seksikäs. T veteli tänä kesänä viisi romaania. F:llä riitti katseltavaa.

Jotenkin kesämökillä työnjako muodostuu himpun verran konservatiivisemmaksi kuin kotioloissa  – tai ainakin meillä. T kantaa puut ja vedet saunalle, ajaa venettä, katkoo heinikot, tappaa hyttyset ja muut ötökät. F huolehtii ruokapuolesta paitsi ei savusta kalaa. Eikä grillaa. Tiskaus hoidetaan yhdessä. Kärpäslätkän kanssa heiluvassa miehessä on myös jotain eroottista – ainakin F:n mielestä.

Olemme ruvenneet systemaattisesti suosittelemaan kesämökin hankintaa keski-ikäisille pariskuntaystävillemme, joilla semmoista ei ole. Olemme saaneet seurata muutaman ystävämme kohdalla  miten pikkuruinen mökki on  vaikuttanut pariskuntaan ällistyttävällä tavalla. Älkää siis erotko viidenkympin kynnyksellä olevat, vaan hankkikaa lemmenpesäksi kesämökki ja pankaa menemään!

 

F&T

Saaristolaisel+ñm+ñ+ñ_1

Saaristolaisel+ñm+ñ+ñ_2

Saaristolaisel+ñm+ñ+ñ_3

Saaristolaisel+ñm+ñ+ñ_5

Merellä

Merellä_1

Merellä_2

Merellä_3

Merellä_4

 

Myrskyn jälkeen

Minulla on vielä vajaa viikko lomaa jäljellä ja lähdimme eilen ystävättäreni ja hänen tyttärensä kanssa vielä saareen. Ja voi millaisen näytelmän luontoäiti meille järjestikään. Näimme niin merikotkan kuin tutun kurkipariskunnankin. Joutsenperheen poikaset olivat jo isoja kuin mitkäkin. Iltataivas punertui pinkkiin ja tänään aamulla se vasta show alkoi. Ensin tuli vettä taivaan täydeltä, sitten jyrisi ja leimusi ja lopuksi rakeet pieksivät ranta-aitan kattoa, niin että tuntui että katto repeää.

Raekuuron jälkeen kämysin kamerani kanssa lämpimästä sängystä peittojen alta ja kuvasin rauhoittuvaa taivasta. Se kai tässä saaristolaiselämässä parasta onkin, että luonto kaikkine puolineen on niin lähellä.

F

Myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen_1

Myrskyn jälkeen_2

Myrskyn jälkeen_3

Myrskyn jälkeen_4

Myrskyn jälkeen_5

Myrskyn jälkeen_6

Myrskyn jälkeen_7

Myrskyn jälkeen_8

Myrskyn jälkeen_9

Myrskyn jälkeen_10

Myrskyn jälkeen_11

Itä-Suomen tournée – osa III

Oleskelumme Savonlinnassa siis jatkui. Vietimme mahtavan lauantaipäivän Suurjärven rannalla. Upea paikka. Käsittämättömän ihanat rannat, puhdas vesi ja niin kaunis ilta-aurinko. Taisin vähän ihastua Järvi-Suomeen.

Kävimme myös metsästämässä kantarellejä ja tatteja.  Jokainen päivä alkoi aamu-uinnilla Saimaassa ja päättyi yöuintiin. Sunnuntaina päivällä kävimme syömässä lörtsyt lippakioskilla ja illalla palasimme Olavinlinnaan, Love Recordsin 50-vuotisjuhlakonserttiin, Lovea linnassa -konserttiin. 

Konsertin aloitti upea Aija Puurtinen, Savon oma tytär. Estradille marssivat myös Savonlinnassa aikanaan opiskellut Petri Tiili alias Pelle Miljoona, Dave Lindholm, Maarit, Pepe Willberg, Jukka Gustavson ja  Tuure Kilpeläinen.

Lovea Linnassa oli upea konsertti ja suurimman vaikutuksen esiintyjistä meihin molempiin teki, uskomatonta kyllä, Pepe Willberg.

Maanantaina kävimme vielä Savonlinnan torilla ja katsastamassa Jukka Rintalan näyttelyn Taito-Shopissa. Kuiskasin emäntämme korvaan hyvästellessämme:”Kyllä me tulemme ensi vuonnakin.”

F

Savon reissu_päivä_3_12

Savon reissu_päivä_3

Savon reissu_päivä_3_1

Savon reissu_päivä_3_2

Savon reissu_päivä_3_3

Savon reissu_päivä_3_4

Savon reissu_päivä_3_5

Savon reissu_päivä_3_6

Savon reissu_päivä_3_7

Savon reissu_päivä_3_8

Savon reissu_päivä_3_10

Savon reissu_päivä_3_11

Itä-Suomen tournée – osa II

Perjantai-illan ohjelma oli varsinainen syy reissuumme. Savonlinnan Oopperajuhlat ja Don Giovanni. Se että pääsimme ystäviemme myötä paikallisten vieraiksi teki ensivisiitistämme oopperajuhlille aivan käsittämättömän upean kokemuksen. Kiidimme veneellä Saimaata pitkin aivan Olavinlinnan lähettyville, nousimme kuin kuninkaalliset veneestä ja  siirryimme nauttimaan ennen illan esitystä loistavaa ruokaa. Isäntäväkemme oli varannut seurueellemme pöydän mainiosta Sarastrosta. Alkupaloiksi nautiskelimme T:n kanssa muikkuja ja pääruuaksi poron vasan maksaa. Täydellistä.

Sarastrosta oli lyhyt matka siirtyä kävellen Olavinlinnaan. Emme oikein tienneet T:n kanssa mitä odottaa. Eräs kollegani kuvaili Oopperajuhlien tunnelmaa luettuani minun ”sikamakeeta”-kommenttini näin: ”Tunnelmaa on vaikea kuvailla. Sikamakee on melko hyvä.  Itse pidän tunnelmaa täyteläisenä, mutta pirskahtelevana.” Olavinlinnan katettu sisäpiha oli ooppera- ja konserttipaikkana maaginen, yllättävä ja intiimi. En usko että unohdan koskaan sitä, miten Jaakko Ryhänen asteli näyttämölle valtavan puuoven avautuessa ja kajautti kumisevalla bassollaan soolonsa taustalla pimenevä suviyö.  Don Giovanni oli hyvä, paikoin huikea, hauska ja koskettava. Elämyksenä se oli ainutlaatuinen ja ikimuistoinen.

Väliajalle meidät kiidätettin linnan sokkeloita pitkin ylätasanteelle, missä ei ollut pitkiä jonoja, mutta huikeat maisemat avautuivat ampuma-aukoista. Selkämeren saariston tytöllä oli nikottelemista Saimaan rannalla. Järvihän oli kuin meri. Mutta jollakin tavoin lempeämpi. Erilainen. Kaunis.

Oopperan päätyttyä seurasimme seuruettamme Savonlinnan Seurahuoneen yläkertaan nauttimaan päivän toiset muikut. Nam ja maiskis. Söimme Istanbulissa tuoreita sardiineja ja voin kertoa että Savon muikut peittoavat ne mennen tullen.

Alun perin meidän piti lähteä kotiin lauantaina, mutta isäntäväkemme sai meidät puhuttua ympäri ja jatkoimme oloamme Saimaan rannalla.

F

Savon reissu_päivä_2_1

Savon reissu_päivä_2_2

Savon reissu_päivä_2_3

Savon reissu_päivä_2_4

Savon reissu_päivä_2_5

Savon reissu_päivä_2_6

 

Savon reissu_päivä_2_8

 

 

Savon reissu_päivä_2_10

Savon reissu_päivä_2_11

Savon reissu_päivä_2_12

Savon reissu_päivä_2_13

Savon reissu_päivä_2_14

Savon reissu_päivä_2_16

Savon reissu_päivä_2_17

 

Lemmenruokaa

Viimeinen yhteinen lomaviikko kuluu leppoisissa merkeissä mansikkapaikassamme Luvian saaristossa. Eilen oli suorastaan kuuma – tänään vähän viileämpää. Olemme siirtyneet nukkumaan ranta-aittaan, joka on pysynyt vilpoisana. Olemme katselleet Yle Areenasta mm. Lady Chatterleyn rakastajan ja Pemberleyn kartanon tragedian. Ja ottaneet ihan superrennosti.

Olo on leppoisaa, hidastempoista, nautinnollista ja täyteläistä. Poissa ovat maalman murheet. Lisäsimme auvoista oloamme tänään valmistamalla varsinaista lemmenruokaa – tai T ruuan oikeastaan valmisti. Sinisimpukoita valkoviinissä. Luvian K-kauppaan tulee joka torstai yksi pussi sinisimpukoita, joihin iskimme kiinni. Kaveriksi tilkka valkoviiniä, persiljaa, sipulia ja valkosipulia. Maukasta, yksinkertaista ja – aah, niin rakkaudentäyteistä.

 

F

Sinisimpukat

Sinisimpukat_1

Sinisimpukat_2

Sinisimpukat_3

Sinisimpukat_4

Sinisimpukat_5

Sinisimpukat_6

Sinisimpukat_7

 

Itä-Suomen tournée – osa I

Tasan viikko sitten pakkasimme automme ja suuntasimme kohti itäistä Suomea. Itä-Suomi on melko tuntematonta seutua meille, kahdelle länsirannikon eläjälle ja puhuimmekin ennen reissua, että edessämme on kesän toinen ulkomaan reissu. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Lahti. Trubaduuri hoiteli ajamista, kun rouva etsiskeli sopivaa lounaspaikkaa. Päädyimme lounastamaan torin laidalle Mamma Mariaan, joka osoittautui oikein mainioksi, oikeasti italialaistyyyppiseksi, paikaksi. Ravintola oli täysistä pöydistä ja pienestä jonosta päätellen lahtelaisten mieleen. Saimme vatsamme täyteen maukkaista pitsoista ja jatkoimme matkaa Mäntyharjulle.

F on lukenut paljon  Taidekeskus Salmelasta ja hän halusi ehdottomasti nähdä sen. Salmela osoittautui mahtavaksi paikaksi, missä vierähti useita tunteja taidetta ja miljöötä ihastellessa. Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala on mielenkintoinen mesenaatti ja haluamme ehdottomasti vierailla myös hänen luomassaan Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalossa, joka on aikaisemmin toiminut kirkkona. Erityisesti haluamme vierailla Rakkauspuistossa. Ensi kesänä siis sinne!

Salmelan näyttely oli monimuotoinen ja kiinnostava ja näin ensikertalaiselle taidekeskuksen monet rakennukset olivat myös kiinnostavaa nähtävää. Suosikiksemme osoittautui Wivi Lönnin suunnittelema huvimaja sinisine sisäkattoineen. Pyörähdimme seuraavaksi nopeasti vielä Mikkelin torilla ennen kuin jatkoimme eteenpäin määränpähämme .

Saavuimme Savonlinnaan, Saimaan rannalle illan suussa ja saimme heti kokea, mitä on itäsavolainen vieraanvaraisuus. Voimme kertoa että vatsa tyhjänä ja janoisena ei tarvinnut käydä levolle.

F&T

Savon reissu_päivä_1

Savon reissu_päivä_1_1

Savon reissu_päivä_1_2

Savon reissu_päivä_1_3

Savon reissu_päivä_1_4

Savon reissu_päivä_1_5

Savon reissu_päivä_1_6

Savon reissu_päivä_1_7

Savon reissu_päivä_1_8

Savon reissu_päivä_1_9

Savon reissu_päivä_1_10

Savon reissu_päivä_1_11

Savon reissu_päivä_1_12
Savon reissu_päivä_1_14

Savon reissu_päivä_1_15

Savon reissu_päivä_1_16

Savon reissu_päivä_1_17

Savon reissu_päivä_1_18

Savon reissu_päivä_1_19

Savon reissu_päivä_1_20

Savon reissu_päivä_1_21

Savon reissu_päivä_1_22

Savon reissu_päivä_1_23

Savon reissu_päivä_1_24

Savon reissu_päivä_1_25

Savon reissu_päivä_1_26

Savon reissu_päivä_1_27

Savon reissu_päivä_1_28

Savon reissu_päivä_1_29

 

 

Kumpparit

Piipahdettiin taannoin alennusmyynneissä. Mitä jäi rouvalle käteen? No, punaiset kumpparit tietysti. Sienestys- ja marjastuskausi alkaa ihan kohta. Käytiin jo katsastamassa yksi kantarellipaikka, mutta mitään ei vielä näkynyt. Onneksi. Mustikatkin ovat kypsiä ihan kohta. Nyt pitää otta kaikki irti tästä ihanasta joutilaisuudesta.

F

Uudet kumisaappaat

Uudet kumisaappaat_1

Uudet kumisaappaat_2

Uudet kumisaappaat_3

Uudet kumisaappaat_4

Uudet kumisaappaat_5

Oodi punajuurille

Minkä ihmeen takia uusista perunoista kohkataan niin paljon, mutta punajuurista vaietaan? Ryhdyin miltei kiljumaan riemusta kun tajusin, että uuden sadon punajuuret ovat kaupoissa.

Lohkoimme punajuuret ja laitoimme ne folion sisään Aura-juuston kera. Kaveriksi T grillasi entrecotea ja minä nappasin rucolaa maasta jääsalaatin kaveriksi. Täydellinen lounas. Niin yksinkertaista ja hyvää. Ja voi miten kauniita punajuuret ovat!

 

F

Oodi punajuurelle

Oodi punajuurelle_1

Oodi punajuurelle_2

Oodi punajuurelle_3

Oodi punajuurelle_4

Oodi punajuurelle_5

Oodi punajuurelle_6

Oodi punajuurelle_7

Oodi punajuurelle_8

Oodi punajuurelle_9

Oodi punajuurelle_10

Oodi punajuurelle_11

Oodi punajuurelle_12

Oodi punajuurelle_13

Oodi punajuurelle_14